Munkin munkin

Kun tulin kotiin, pöydällä oli munkki. En tietänyt kenen munkki se oli ja ajattelin, että se saattaa olla jotakin muutakin kuin minua varten jätetty. Syötyäni tunsin sitten syyllisyyttä, koska siskoni lapset olivat käymässä ja toivoin, että en olisi tuottanut heille pahaa mieltä syömällä heidän munkkinsa. Ja muutenkin, väärin mikä väärin. Aamulla tunnustin tekoseni. Siinä kävi niin hienosti, että se oli tosiaankin minun munkkini ja minua varten jätetty. Tästä tuli mieleeni hauska vitsi, jonka nyt aion kertoa teille näin vapun kunniaksi:

Ajatelkaapa, että joku olisi jättänyt pöydälle kaksi munkkia, toisen itselleen ja toisen kaverilleen, joka on katolinen munkki. No, yöllä kotiin tultuaan tällä kaverilla olis sitten niin kova makean nälkä, että hän söisi seuraamuksista välittämättä, niinkuin minäkin tein, sekä oman, että ystävänsä, katolisen munkin, munkin. Nyt hänen kaverinsa, katolinen munkki, tulee kotiin ja huomaa, että hänen munkkinsa on syöty. Tietäen etukäteen, että hänellekin oli varattu munkki, hän toteaa:

"Söit munkin, munkin, munkin munkin munkin!"

Kysymys kuuluu: Miksi hän sanoi "munkin" viisi kertaa?

Hyvää vappua! :)